Avainsana: Helsinki

Lakimies, asianajaja, varatuomari, lupalakimies, asianajotoimisto vai lakiasiaintoimisto – mitä eroa näillä on?

Juristi, lakimies, asianajaja, varatuomari, oikeusavustaja, asiamies. Mikä kumma on näiden nimitysten ero?

Ei hätää! Kokosimme Sinulle listan kaikista hämmennystä aiheuttavista oikeudellisista nimikkeistä selityksineen.

Lakimies, juristi, varatuomari, lupalakimies, oikeusnotaari ja OTM

Oikeusnotaari tarkoittaa alemman oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä.

OTM eli oikeustieteen maisteri tarkoittaa ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä.

Juristi tarkoittaa yleisesti ketä tahansa oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä.

Lakimies on juristin synonyymi, mutta on saanut kritiikkiä sen sukupuolittuneisuudesta, jonka takia moni käyttää monesti mielellään juristi-nimitystä.

Lupalakimiehen ja asianajajan kanssa oikeuteen

Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja eli lupalakimies on hyväksytty luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien luetteloon ja on kelpoinen edustamaan asiakkaitaan oikeudessa. Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja ei samanaikaisesti voi olla asianajaja.

Asianajaja on suojattu ammattinimike. Sitä voivat käyttää ainoastaan Suomen Asianajajaliiton jäsenet. Jotta juristista voisi tulla asianajaja, tulee tämän suorittaa Asianajajaliiton erityinen koe ja täyttää erityiset kelpoisuusvaatimukset. Lisäksi kokeen suorittaneen juristin tulee hakea liiton jäsenyyttä. Asianajajaksi hakevalta edellytetään esimerkiksi, että hän on suorittanut ylemmän oikeustieteen tutkinnon, toiminut neljä vuotta lakimiestehtävissä ja hänellä on nuhteeton tausta.

Julkinen oikeusavustaja tarkoittaa juristia, joka työskentelee valtion oikeusaputoimistossa. Julkisen oikeusavustajan palveluita voi käyttää henkilö, jolla ei itsellään ole varaa yksityiseen avustajaan. Valtio maksaa kokonaan tai osittain julkisen oikeusavustajan palkkion. Oikeusapua voidaan myöntää myös yksityiseen avustajaan, joka työskentelee lupalakimiehenä tai asianajajana lakiasiain- tai asianajotoimistossa.

Tuomioistuinharjoittelulla varatuomariksi

Varatuomari on juristille myönnettävä arvonimi ja tarkoittaa auskultoinnin eli tuomioistuinharjoittelun suorittanutta juristia. Auskultoinnin aikana juristit ratkovat yksinkertaisia rikos- ja riita-asioita tuomarin roolissa käräjänotaarina.

Asianajotoimisto vai lakiasiaintoimisto

Asianajotoimisto

Lakitoimisto / lakiasiaintoimisto on toimisto, joka voi asianajollisten tehtävien lisäksi harjoittaa muutakin liiketoimintaa.

Asianajotoimisto on toimisto, joka hoitaa asianajotoimintaa. Asianajotoimisto on erikoistunut asiakkaan asian ajamiseen esimerkiksi oikeudessa. Asianajotoimisto voi harjoittaa ainoastaan asianajotoimintaa. Asianajotoimiston osakkaiden tai omistajien tulee olla asianajajia.

Lue edellinen blogipostaus tästä.

Virhe käytetyn auton kaupassa – kuka vastuussa?

Olet ostanut auton käytettyjen autojen myyjältä ja kaikki näyttäisi olevan kunnossa. Pian autokaupan jälkeen huomaatkin, että hankkimassasi autossa ilmenee yhtä ja toista pienempää sekä suurempaa vikaa. Kukakohan nämä korjaukset nyt maksaa?

Autokaupassa, jossa myyjänä toimii yritys ja auto myydään ostajan yksityiseen käyttöön, sovelletaan kuluttajansuojalakia. Kahden yksityisen tahon väliseen kauppaan puolestaan sovelletaan kauppalakia. Tässä tekstissä käsitellään ensimmäistä eli yrittäjän ja kuluttajan välistä käytetyn auton kauppaa.

Autokaupan osapuolet ja vastuun jakautuminen

Autokaupan osapuolia ovat auton myyjä ja ostaja eli tässä tapauksessa kuluttaja. Autokaupan myötä auton myyjän ja ostajan välillä vallitsee sopimussuhde, josta seuraa, että myyjä on ensisijaisesti vastuussa autossa ilmenevän virhetilanteen hoitamisesta kuluttajansuojalain mukaisesti.

Koska auto on kestokulutushyödyke, ostajan vastuulla on huolehtia sen säännöllisestä huollosta, hoidosta ja asianmukaisesta käyttämisestä. Myyjä puolestaan on vastuussa kuluttajansuojalaissa tarkoitetuista virheistä. Vaikka myyjän myöntämä takuu loppuisikin, myyjän virhevastuu jatkuu sen jälkeenkin. Takuu on ainoastaan ikään kuin myyjän lakisääteisen virhevastuun lisäksi annettava lisäetu.

Vaikka käytetyn auton ostaja joutuu sietämään enemmän puutteita ja kaupan kohteeseen liittyviä erityispiirteitä, se ei tarkoita, että ostaja joutuisi tyytymään millaiseen tahansa tavaraan. Kuluttajasuojalain mukaisesti myös ”sellaisena kuin se on” myyty kohde katsotaan virheelliseksi, jos

  • auto ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.
  • auto osoittautuu huonommaksi kuin mitä ostajalla on perusteltua aihetta odottaa auton iän, ajomäärän, kauppahinnan sekä muiden myyjän antamien tietojen perusteella.
  • virhe ilmenee vasta myöhemmin luovutushetken jälkeen, mutta ei kuitenkaan myöhemmin kuin kuuden kuukauden kuluessa luovutuksesta. Ostajan on kuitenkin pystyttävä osoittamaan, että virhe kuuluu yrityksen vastuulle.

Myyjä ei kuitenkaan ole vastuussa, silloin kun

  • kyseessä on luonnollinen kuluminen tai käyttövirheestä aiheutunut vika.
  • myyjä on kertonut viasta ennen kaupantekoa.
  • vika johtuu huollon laiminlyömisestä, auton vääränlaisesta käsittelystä tai tapaturmasta.

Virhetilanteen välttämiseksi on tärkeää, että kaikki tärkeät käyttö-, huolto- ja muut ohjeet annetaan ostajalle.

Virheilmoitus eli reklamaatio

Havaitusta viasta tai puutteesta tulee ilmoittaa myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun ostaja havaitsi sen. Kohtuullisena aikana pidetään aina vähintään kahta kuukautta virheen havaitsemisesta lähtien. Virheilmoitus eli reklamaatio olisi kuitenkin suositeltavaa tehdä mahdollisimman nopeasti ja se voidaan tehdä joko suullisesti tai kirjallisesti. Siltä varalta, että asia kuitenkin saattaa riitaantua, on kiistan selvittelyn kannalta kannattavinta hoitaa reklamaatiota koskeva viestittely kirjallisesti. Jos myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti, arvottomasti tai kunnianvastaisesti, ostaja saa aina vedota virheeseen kohtuullisen ajan kulumisen jälkeenkin.

Käytetyn auton kaupassa myyjällä on oikeus oikaista auton virhe korjaamalla. Jos virhettä ei kuitenkaan voida poistaa korjaamalla tai myyjä ei halua käyttää korjausoikeuttaan, ostaja voi pyytää hinnanalennusta. Viimeinen vaihtoehto on kaupan purkaminen, jolloin edellytyksenä on se, että virhe ei ole vähäinen tai sitä ei korjata kohtuullisessa ajassa ilman, että siitä koituu olennaista haittaa ostajalle. Virheen vähäisyyttä arvioitaessa otetaan huomioon virheen kokonaismerkitys ostajalle. Esimerkiksi auton pintavikoja tai helposti ja nopeasti korjattavia vikoja voidaan pitää vähäisinä virheinä.

Erimielisyydet tulisi aina ensisijaisesti ratkaista neuvottelemalla myyjän ja ostajan kesken. Mikäli sovintoa ei saada syntymään, kuluttaja voi saattaa asian kuluttajariitalautakunnan ratkaistavaksi. Kuluttaja voi nostaa myös kanteen oman kotipaikkansa käräjäoikeudessa, jolloin erimielisyydet saatetaan tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Lue seuraava blogipostaus tästä.

ROOSA PITKÄNEN

lakiharjoittelija, Legal Trainee